Tiedotteet

Ajankohtaiset tiedotteet ja kampanjat

Jätä soittopyyntö



Julkaistu 1 viikko sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki

VIIKKOJULKAISU

Mikä ihmeen CST?

CST on lyhenne englanninkielisistä sanoista cranio sacral therapy, eli suomeksi kraniosakraaliterapia. Tuo sanahirviö ei useimmille sano mitään niin pieni lisäselitys on paikallaan.

CST on pehmeä ja tuvallinen manuaalisen terapian muoto, jossa tuetaan kehon itsekorjautumismekanismeja. Hoidossa tunnustellaan ja hoidetaan kevyin ottein keskushermoston aluetta ja vaikutetaan näin siinä tapahtuvaan nestekiertoon.

CST hoidolla voidaan hoitaa monenlaisia ongelmia ja esimerkiksi stressiperäisissä ongelmissa mahdollisesti erittäin tehokasta. Stressiä on nykypäivänä miltei kaikilla kun kiire painaa ja ei ehdi palautua. Tästä voi tulla pysyvä tila ja ennenpitkää keho ei enää palaudu henkisistä ja fyysisistä rasituksista kunnolla ja sympaattinen hermosto on yliaktiivisessa tilassa. Ääritapauksissa tästä käytetään myös nimitystä ylikunto jossa useimmiten on myös yhdistettynä raskas liikunta mutta lähes aina on mukana myös jonkinlainen henkinen paine, esimerkiksi kilpailuissa menestyminen tai koviin tavoitteisiin pääseminen.

Kun vaikutetaan hemostoon niin vaikutus ulottuu niin kehossa kuin mielen tasolla oleviin häiriöihin. Kuitenkin oireiden ollessa voimakkaita on syytä käydä myös lääkärissä. Lääkärin hoito ja manuaalinen terapia eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä.

Kun toimitaan kehon itsekorjaamismekanismin kanssa, ei voi sanoa etukäteen kuinka nopeasti tai miten keho reagoi hoitoon. Joskus hoito ottaa pidemmän aikaa ja joskus taas tuloksia tulee nopeastikin. Ainoastaan kokeilemalla selviää!

Voikaa hyvin,
Laura Koskinen
hieronta, CST-hoito, sisäelinhoito

Tässä erään 25 vuotiaan naisen kertomus hoitokokemuksestaan.

"Olen kärsinyt neljä vuotta erilaisista oireista, jotka olen laittanut pelkästään niska-hartiaseudun jumien piikkiin. Oireet ovat vaihdelleet kallonpohjan jomotuksesta ja huimauksesta epätodelliseen oloon ja pahimmillaan paniikkikohtauksiin.

Viime vuosien aikana olen mm. käynyt fysiatrilla ja ainakin neljällä eri fysioterapeutilla, hankkinut silmälasit lievään likinäköisyyteen, tehnyt silmäharjoitteita karsastuksen hoitamiseksi, vaihtanut patjan ja tyynyn uusiin, syönyt lihasrelaksantteja, harjoitellut hengittämään oikein, lopettanut kahvin juonnin sekä tehnyt erilaisia liikkuvuusharjoitteita.

Hieronta ja muut vastaavat käsittelytavat ovat antaneet hetkellisen avun, mutta pian olen taas palannut ns. pää kainalossa seuraavaan hoitoon. Entisenä kilpaurheilijana minua on ehkä eniten harmittanut se, että erityisesti kaikki liikunta on pidemmän päälle tuntunut pahentavan oireita eikä palautuminen ole tuntunut toimivan normaalisti.

Oireiden jatkuessa tuntui, että jokin merkittävä kivi oli vielä kääntämättä. Oli kuitenkin sattumaa, että päädyin Lauran vastaanotolle. Oireideni perusteella Laura ehdotti CST:tä. Hoito oli hellävaraista ja miellyttävää. Jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen tuntui, että pitkästä aikaa päähän virtasi kunnolla verta ja koko kroppa tuntui aiempaa rennommalta. Nyt muutaman hoitokerran jälkeen erityisesti epätodellinen olo ja paniikkikohtauksen uhka ovat hävinneet oikeastaan kokonaan. Kroppa tuntuu rauhallisemmalta jäljellä olevista jumeista huolimatta. Niiden avaamiseen menee aikaa, mutta suunta on koko ajan kohti parempaa."

#hoito #CST #hieronta #stressi #ylikunto #treeni #paniikkikohtaus
... LisääVähemmän

Julkaistu 1 viikko sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Isänpäiväksi lahjakortit tarjouksessa!
7-9.11. ostetuista lahjakorteista 5€ alennus.
Tilaa heti sivuiltamme www.utp.fi tai soita ajanvaraukseemme!

Isänpäiväksi lahjakortit tarjouksessa!
7-9.11. ostetuista lahjakorteista 5€ alennus.
Tilaa heti sivuiltamme www.utp.fi tai soita ajanvaraukseemme!
... LisääVähemmän

Julkaistu 4 viikkoa sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Mikä ihmeen osteopatia?”Hieronta? Jes, tiedän hyvin mitä se on.”
”Fysioterapia? Juu tiedän, eikös se ole jotain harjoitteiden tekemistä?”
”Osteopatia? ----------”.
Näin se monesti menee, ihmisillä ei välttämättä ole tietoa osteopatiasta. No mitä se sitten on?Osteopatia on käsin tehtävää eli manuaalista hoitoa. Yleensä hoito kohdistetaan tuki- ja liikuntaelimistöön, mutta myös laajemminkin kehon eri systeemeihin. Selkä-, niska- tai hartiavaivat ovat varmasti yleisin syy tulla vastaanotolle. Sen lisäksi apua voi saada esimerkiksi migreeniin, unettomuuteen tai ruoansulatusvaivoihin. Laaja tekniikoiden ja lähestymistapojen työkalupakki sisältää esimerkiksi nivelten mobilisaatiota, pehmytkudoskäsittelyä ja hermostoa rauhoittavia tekniikoita.Osteopatiassa ihminen nähdään kokonaisuutena, joten fyysisen hoidon rinnalla kulkee psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden huomioiminen. Aina ei tarvitse olla välitöntä fyysistä vaivaa syynä tulla vastaanotolle, sillä
osteopatia toimii mainiosti ennaltaehkäisevänä ja terveyttä ylläpitävänä hoitomuotona. Asiakkaalle yksilöllisesti räätälöidyn hoidon tekevä osteopaatti on Valviran rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö. Osteopaatiksi kouluttaudutaan Suomessa neljän vuoden koulutuksella.Osteopatian saattoi maailmaan yhdysvaltalaislääkäri Andrew Taylor Still 1870-luvulla. Osteopatiaa pidetäänkin vanhimpana manuaalisena hoitomuotona, josta mm. kiropraktiikka, naprapatia ja kraniosakraaliterapia ovat myöhemmin kehittyneet omiksi kokonaisuuksikseen. Yhdysvalloissa osteopaatit ovat lääkäreitä (D.O. Doctor of Osteopathy), mutta esimerkiksi Euroopassa on päädytty erilliseen manuaalihoitoon keskittyvään osteopaatin koulutukseen. Suomessa osteopaatin koulutus alkoi 1988, ja meillä osteopatiaa voi nykyään opiskella ammattikorkeakoulutasolla tai yksityiskouluissa.Osteopatian pitkän historian hoitofilosofia on pyritty tiivistämään kaikkien osteopaattisten koulukuntien hyväksymään muotoon, josta tunnetuin ja hyvin käyttökelpoinen kiteytys on neljä osteopaattista periaatetta:
• keho on yksikkö; henkilö on kehon, mielen ja sielun muodostama yksikkö
• keholla on kyky itsensä säätelyyn, itsensä parantamiseen ja terveyden ylläpitoon
• rakenne ja toiminta ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa
• rationaalinen hoito perustuu näiden periaatteiden ymmärtämiselle
(American Osteopathic Association – oma käännös)Tervetuloa Unitas Terveyspalveluiden ammattitaitoisten osteopaattien vastaanotolle. Katsomme, miten voimme edesauttaa Sinun terveyttäsi!Jarno Mäkelä
Osteopaatti

Mikä ihmeen osteopatia?

”Hieronta? Jes, tiedän hyvin mitä se on.”
”Fysioterapia? Juu tiedän, eikös se ole jotain harjoitteiden tekemistä?”
”Osteopatia? ----------”.
Näin se monesti menee, ihmisillä ei välttämättä ole tietoa osteopatiasta. No mitä se sitten on?

Osteopatia on käsin tehtävää eli manuaalista hoitoa. Yleensä hoito kohdistetaan tuki- ja liikuntaelimistöön, mutta myös laajemminkin kehon eri systeemeihin. Selkä-, niska- tai hartiavaivat ovat varmasti yleisin syy tulla vastaanotolle. Sen lisäksi apua voi saada esimerkiksi migreeniin, unettomuuteen tai ruoansulatusvaivoihin. Laaja tekniikoiden ja lähestymistapojen työkalupakki sisältää esimerkiksi nivelten mobilisaatiota, pehmytkudoskäsittelyä ja hermostoa rauhoittavia tekniikoita.

Osteopatiassa ihminen nähdään kokonaisuutena, joten fyysisen hoidon rinnalla kulkee psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden huomioiminen. Aina ei tarvitse olla välitöntä fyysistä vaivaa syynä tulla vastaanotolle, sillä
osteopatia toimii mainiosti ennaltaehkäisevänä ja terveyttä ylläpitävänä hoitomuotona. Asiakkaalle yksilöllisesti räätälöidyn hoidon tekevä osteopaatti on Valviran rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö. Osteopaatiksi kouluttaudutaan Suomessa neljän vuoden koulutuksella.

Osteopatian saattoi maailmaan yhdysvaltalaislääkäri Andrew Taylor Still 1870-luvulla. Osteopatiaa pidetäänkin vanhimpana manuaalisena hoitomuotona, josta mm. kiropraktiikka, naprapatia ja kraniosakraaliterapia ovat myöhemmin kehittyneet omiksi kokonaisuuksikseen. Yhdysvalloissa osteopaatit ovat lääkäreitä (D.O. Doctor of Osteopathy), mutta esimerkiksi Euroopassa on päädytty erilliseen manuaalihoitoon keskittyvään osteopaatin koulutukseen. Suomessa osteopaatin koulutus alkoi 1988, ja meillä osteopatiaa voi nykyään opiskella ammattikorkeakoulutasolla tai yksityiskouluissa.

Osteopatian pitkän historian hoitofilosofia on pyritty tiivistämään kaikkien osteopaattisten koulukuntien hyväksymään muotoon, josta tunnetuin ja hyvin käyttökelpoinen kiteytys on neljä osteopaattista periaatetta:
• keho on yksikkö; henkilö on kehon, mielen ja sielun muodostama yksikkö
• keholla on kyky itsensä säätelyyn, itsensä parantamiseen ja terveyden ylläpitoon
• rakenne ja toiminta ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa
• rationaalinen hoito perustuu näiden periaatteiden ymmärtämiselle
(American Osteopathic Association – oma käännös)

Tervetuloa Unitas Terveyspalveluiden ammattitaitoisten osteopaattien vastaanotolle. Katsomme, miten voimme edesauttaa Sinun terveyttäsi!

Jarno Mäkelä
Osteopaatti
... LisääVähemmän

Julkaistu 4 viikkoa sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki

Postituslistalle liittyneiden joukosta on arvottu voittaja 60min hoitolahjakortille vapaavalintaiseen hoitoon! Onnea! Vieläkin kannattaa liittyä postituslistalle sillä siitä saa etuja ja tarjouksia joista et kuule muualta. Uutiskirjeitä tulee muutama vuodessa. Tästä linkistä voit liittyä postituslistallemme:

utp.fi/#mc-embedded-subscribe-form
... LisääVähemmän

Julkaistu 1 kuukausi sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
AlaselkäkipuJopa kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee selkäkipuja elämänsä aikana. Useat kokevat monia kipujaksoja. Usein suurta hätää ei kuitenkaan ole ja iso osa selkävaivaisista kuntoutuu hyvin. Suurimmalla osaa selkävaivat häviävät itsestään ilman sen suurempia toimenpiteitä, mutta toisinaan tarvitaan hieman apua oireiden lievittymiseen.On tärkeää jatkaa päivittäisiä toimia kivun rajoissa ja välttää vuodelepoa. Alaselkä pitää erityisesti kävelystä. Pintalämpöhoidot voivat vähentää lyhytkestoisesti kipua. Passiiviset hoidot, kuten hieronta auttavat kivun hoidossa. Terapeuttisella harjoittelulla voidaan ehkäistä alaselkäkivun uusiutumista.Hae aktiivisesti apua, jos selkäkipu pitkittyy. Viimeistään 6 viikon kuluttua oireiden alkamisesta on hyvä hakea neuvoja, mielellään ennen. Liikunta auttaa, varsinkin yleiskuntoa ja lihasvoimaa kehittävästä harjoittelusta on hyötyä. Hae ohjeita harjoitteluun fysioterapeutiltasi. Kuntoutus vähentää selkävaivasi aiheuttamia haittoja. Ammattilainen auttaa löytämään omaa elämäntilannettasi koskevat ratkaisut. Ongelmien lievittyminen auttaa sinua voimaan paremmin, vaikkei hoito kohdistuisikaan suoraan selkäongelmaan.Muita apuja alaselkävaivoihin ovat nikamamanipulaatio, yleislääkärin hoito, kipulääkkeet ja TENS-sähköhoito. Myös akupunktio saattaa lievittää hieman kipua kroonisessa alaselkäkivussa ja parantaa toimintakykyä lyhytaikaisesti.Tärkeintä on kuitenkin huolehtia terveellisistä elämäntavoista, ne ovat tärkeitä selkäkivun ehkäisyssä ja selkävaivasta toipumisessa. Tule vastaanotolle ja selvitetään, mikä on sinulle paras tapa hoitaa alaselkävaivoja.Syksyisin terveisin
Olli Tamminen
Fysioterapeutti

Alaselkäkipu

Jopa kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee selkäkipuja elämänsä aikana. Useat kokevat monia kipujaksoja. Usein suurta hätää ei kuitenkaan ole ja iso osa selkävaivaisista kuntoutuu hyvin. Suurimmalla osaa selkävaivat häviävät itsestään ilman sen suurempia toimenpiteitä, mutta toisinaan tarvitaan hieman apua oireiden lievittymiseen.

On tärkeää jatkaa päivittäisiä toimia kivun rajoissa ja välttää vuodelepoa. Alaselkä pitää erityisesti kävelystä. Pintalämpöhoidot voivat vähentää lyhytkestoisesti kipua. Passiiviset hoidot, kuten hieronta auttavat kivun hoidossa. Terapeuttisella harjoittelulla voidaan ehkäistä alaselkäkivun uusiutumista.

Hae aktiivisesti apua, jos selkäkipu pitkittyy. Viimeistään 6 viikon kuluttua oireiden alkamisesta on hyvä hakea neuvoja, mielellään ennen. Liikunta auttaa, varsinkin yleiskuntoa ja lihasvoimaa kehittävästä harjoittelusta on hyötyä. Hae ohjeita harjoitteluun fysioterapeutiltasi. Kuntoutus vähentää selkävaivasi aiheuttamia haittoja. Ammattilainen auttaa löytämään omaa elämäntilannettasi koskevat ratkaisut. Ongelmien lievittyminen auttaa sinua voimaan paremmin, vaikkei hoito kohdistuisikaan suoraan selkäongelmaan.

Muita apuja alaselkävaivoihin ovat nikamamanipulaatio, yleislääkärin hoito, kipulääkkeet ja TENS-sähköhoito. Myös akupunktio saattaa lievittää hieman kipua kroonisessa alaselkäkivussa ja parantaa toimintakykyä lyhytaikaisesti.

Tärkeintä on kuitenkin huolehtia terveellisistä elämäntavoista, ne ovat tärkeitä selkäkivun ehkäisyssä ja selkävaivasta toipumisessa. Tule vastaanotolle ja selvitetään, mikä on sinulle paras tapa hoitaa alaselkävaivoja.

Syksyisin terveisin
Olli Tamminen
Fysioterapeutti
... LisääVähemmän

Julkaistu 1 kuukausi sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki

Eikö uni tule (vieläkään)?

Unettomuudesta kärsivälle on tarjolla paljon hyviä ja tutkittuja omahoito-ohjeita, joita kannattaakin unettoman pitkäjänteisesti ja sitkeästi kokeilla noudattaa. Näkökulma johon kenties vähemmän kiinnitetään huomiota on se, miten toimii esimerkiksi työaikana ja muuten keskellä päivää. Unettomuuden ongelmanratkaisu-ikkuna vaikuttaa painottuvan helposti alkuillan ja aamun välille, mutta unettomuuttaan voi hoitaa myös päivisin. Lyhykäisyydessään vinkki on seuraava, siltä varalta ettet ole sitä kuullut, tai olet sen unohtanut ja unettomuudesta kärsit:

Keskity päivisinkin mahdollisimman paljon yhteen asiaan tai tekemiseen kerrallaan - se on ihmiselle luonnollisempaa. Jos suinkin mahdollista, älä ”multitaskaa” ollenkaan.

Asioiden jonglööraus ja jatkuva tehtävästä toiseen nopeasti hyppiminen vain kuormittaa turhaan aivojasi, tekee sinusta tehottomamman, stressaantuneemman sekä altistaa levottomuudelle ja riittämättömyyden tunteille, jotka seuraavat sinua illalla helposti sänkyyn saakka vaikka rutiiniisi kuuluisi muuten hyviä unettomuuden hallintakeinoja. Tavoitteena tällä on päästä eroon turhasta säntäilystä ja hosumisesta sekä tunteesta, että tarvitsee pitää kymmenen asiaa ”ilmassa” jatkuvasti. Näin päivääsi voi tulla rauhallisempi poljento. Pystyt keskittymään paremmin, ja alat luottamaan itseesi ja muistiisi enemmän. Näin mahdollisuutesi päästä illalla tyytyväisempänä ja valmiiksi rauhoittuneempana nukkumaan paranevat vielä lisää.

Syksyisin terveisin,

Markku Korhonen
Osteopaatti
... LisääVähemmän

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Kaikkien aikojen kehnoin sienisyksy......nimittäin osteopaatillemme Anna Nurmiolle.Kärsivällisyyttä mitataan, sillä Anna tasapainottelee vielä jonkin aikaa kyynärsauvoilla. Sairauslomalle joutumiseen kun riittää, että jalkaterän 26 luusta vääntyy rikki edes yksi.Onneksi on osaavia apukäsiä! 👍🏻Anna-osteopaatin nojaillessa keppeihinsä on hänen asiakaskuntaansa lupautunut hoitamaan monelle jo tutuksi tullut Emmi Kaasalainen.Osteopaatti AMK, FM Emmi Kaasalainen hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten ongelmien lisäksi mielellään päänsärkyihin sekä hengitykseen liittyviä vaivoja. Emmi on käytännön ja teorian osaaja, joka ei pelkää ottaa hoidettavakseen myöskään monimuotoisista kroonisista kiputiloista kärsiviä asiakkaita.Varaukset Emmi Kaasalaisen osteopaattiseen tutkimukseen ja hoitoon osoitteesta www.utp.fi > ajanvaraus > Anna Nurmio. Annan kalenteri on nyt toistaiseksi Emmin kalenteri! Ainakin lokakuun puoliväliin saakka sairauslomalaisemme toimittaa sihteerin virkaa ja vastailee mielellään viesteihinne ja soittopyyntöihinne.Tervetuloa vastaanotolle!Image attachmentImage attachment

Kaikkien aikojen kehnoin sienisyksy...

...nimittäin osteopaatillemme Anna Nurmiolle.

Kärsivällisyyttä mitataan, sillä Anna tasapainottelee vielä jonkin aikaa kyynärsauvoilla. Sairauslomalle joutumiseen kun riittää, että jalkaterän 26 luusta vääntyy rikki edes yksi.

Onneksi on osaavia apukäsiä! 👍🏻

Anna-osteopaatin nojaillessa keppeihinsä on hänen asiakaskuntaansa lupautunut hoitamaan monelle jo tutuksi tullut Emmi Kaasalainen.

Osteopaatti AMK, FM Emmi Kaasalainen hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten ongelmien lisäksi mielellään päänsärkyihin sekä hengitykseen liittyviä vaivoja. Emmi on käytännön ja teorian osaaja, joka ei pelkää ottaa hoidettavakseen myöskään monimuotoisista kroonisista kiputiloista kärsiviä asiakkaita.

Varaukset Emmi Kaasalaisen osteopaattiseen tutkimukseen ja hoitoon osoitteesta www.utp.fi > ajanvaraus > Anna Nurmio. Annan kalenteri on nyt toistaiseksi Emmin kalenteri! Ainakin lokakuun puoliväliin saakka sairauslomalaisemme toimittaa sihteerin virkaa ja vastailee mielellään viesteihinne ja soittopyyntöihinne.

Tervetuloa vastaanotolle!
... LisääVähemmän

 

Kommentoi Facebookissa

Suositus omasta puolestani ja suoraan alenevasta polvestani!

Kyllä on sun jalalla pitkä paranemisaika.Toivottavasti pian pääset otuttelemaan normaalieloon. Paranemista ja mukavia päiviä toivotellen. 🐶🦊🙋🏻‍♀️

Kyllä on sun jalalla pitkä paranemisaika.Toivottavasti pian pääset otuttelemaan normaalieloon. Paranemista ja mukavia päiviä toivotellen. 🐶🦊🙋🏻‍♀️

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Paras asento on seuraava asento”Istu selkä suorassa.” ”Vedä hartiat taakse.” ”Pidä aina selkä suorana nostaessasi.” Tämän tyyppisiä ohjeita olemme tottuneet kuulemaan ryhdin parantamiseksi ja selän pitämiseksi kivuttomana. Vaikka aikomus niiden takana on hyvä ja osuvatpa ne joskus oikeaankin, niin valitettavan usein niillä on jopa terveyttä vähentävä vaikutus. Selkämme, kuten koko kroppamme, on tarkoitettu liikkumaan. Pitkiä aikoja samassa asennossa oleminen esimerkiksi istumatyössä ei palvele tätä sisäänrakennettua ominaisuutta. Sen sijaan, että pyrkisimme istumaan aina ns. hyvässä asennossa, kannattaisi asentoa usein vaihdella työpisteellä sekä mahdollisuuksien mukaan nousta säännöllisesti ylös ja liikkua. ”Paras asento selälle on seuraava asento” on ehkä monillekin tuttu lause.En tahdo sanoa, etteikö selkä suorassa istuminen olisi hyvä ajatus. Se on varmasti välillä tarpeellista. Siitä vain saattaa tulla orjuuttava ehto joka kääntyy itseään vastaan. Minkä tahansa lihaksen jatkuva jännittäminen saa sen väsymään, kivistämään ja kiristämään. Lihaksen verenkierto ja lymfakierto häiriintyvät ja kuona-aineet alkavat kerääntyä. Ajan mittaan lihasta on vaikea rentouttaa ja se kasvaa liian suureksi. Tämä taas vaikuttaa nivelten liikkuvuuteen lihaksen alueella ja laajemminkin kehossa. Selän jatkuva suoraksi ojentelu saattaa tehdä selän ojentajalihaksista ajan mittaan ylikasvaneita ja -jännittyneitä. Vastaanotolla tätä näkee usein selkäkipuisilla asiakkailla ja samaa löytyy omienkin selkäkipujeni taustalta.Jos sinulla on istuessasi mahdollisuus nojata selkänojaan, tee se usein ja anna jopa itsesi istua lysyssä. Tämä rentouttaa alaselän kovilla olevia lihaksia ja antaa niiden aineenvaihdunnalle mahdollisuuden. Jos istut satulatuolilla tai jakkaralla, anna alaselän hiukan pyöristyä niin että se on suora sen sijaan että se olisi selvästi notkolla sisäänpäin (eli lordoosissa). Tunne kuinka selän lihakset pääsevät tällöin hieman rentoutumaan. Pyydä vielä jotakuta tarkistamaan, että selkäsi on suora eikä notkolla – oma tuntemus kun saattaa välillä valehdella.Jos sinulle on sanottu, että hartiasi ovat liian edessä ja sinulla on siksi tapana vetää ne taakse, älä tee tätä liian voimakkaasti. Usein samalla työnnetään rintakehä eteen ja ojennetaan rintaranka eli yläselkä. Rintarangan on tarkoitus olla hieman pyöristynyt (eli kyfoosissa), joten hartioiden viennissä taakse olisi hyvä säilyttää tämä pyöreys. Liian ojentunut rintaranka saattaa olla osallisena niska-hartiaseudun ja pään kipuihin sekä sydämen, keuhkojen ja ruokatorven ongelmiin. Toki liiallinen kyfoosikaan ei ole hyvästä. Selän ja hartioiden asento on aina yksilöllinen palapeli, minkä takia avun hakemista alan ammattilaiselta voi suositella.Selän pitäminen suorassa saattaa olla hyvä ohje raskaita esineitä nostellessa, mutta kevyemmissä askareissa ongelma on sama kuin selkä suorassa istuessa, eli selän ojentajalihasten ylityöskentely. Tarkkaile itseäsi vaikkapa kynää lattialta nostaessasi; pidätkö selkäsi tikkusuorana, pidätätkö hengitystäsi, tuetko kädelläsi polvea vasten, tekeekö selkäsi oudon kierroksen sivukautta? Entä jos sen sijaan rentoutuisit, hengittäisit ja kumartuisit selkä pyöreänä, polvet hieman joustaen? Tällöin selän lihakset pääsisivät rentoutumaan ja venymään. Tämä saattaa äkkiseltään tuntua liialta ja vaatia asteittaisen totuttelun, missä jälleen alan ammattilainen on paikallaan. Älä suorita tällaisia liikkeitä selkäkipuisena väkisin, kipua vasten!Kivusta on saatu valtavasti uutta tietoa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja kirjoja löytyy paljonkin. Aiheesta kiinnostuneille voin suositella kahta viime aikoina lukemaani helppolukuista kirjaa: Hautalan ja Ketolan ”Selkäkipu ja mielen voima” (Otava 2017) ja englanninkielen taitoisille Butlerin ja Moseleyn ”Explain Pain” (Noigroup 2003 tai 2013). Mielestäni näissä on saatu modernin kiputieteen hyödyllisimmät löydökset selitettyä hyvin ja ymmärrettävästi.Minä ja koko Unitaksen tiimi otamme Sinut mieluusti vastaan ja tarjoamme osaamistamme ryhtiin ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa!Jarno Mäkelä
Osteopaatti AMK

Paras asento on seuraava asento

”Istu selkä suorassa.” ”Vedä hartiat taakse.” ”Pidä aina selkä suorana nostaessasi.” Tämän tyyppisiä ohjeita olemme tottuneet kuulemaan ryhdin parantamiseksi ja selän pitämiseksi kivuttomana. Vaikka aikomus niiden takana on hyvä ja osuvatpa ne joskus oikeaankin, niin valitettavan usein niillä on jopa terveyttä vähentävä vaikutus. Selkämme, kuten koko kroppamme, on tarkoitettu liikkumaan. Pitkiä aikoja samassa asennossa oleminen esimerkiksi istumatyössä ei palvele tätä sisäänrakennettua ominaisuutta. Sen sijaan, että pyrkisimme istumaan aina ns. hyvässä asennossa, kannattaisi asentoa usein vaihdella työpisteellä sekä mahdollisuuksien mukaan nousta säännöllisesti ylös ja liikkua. ”Paras asento selälle on seuraava asento” on ehkä monillekin tuttu lause.

En tahdo sanoa, etteikö selkä suorassa istuminen olisi hyvä ajatus. Se on varmasti välillä tarpeellista. Siitä vain saattaa tulla orjuuttava ehto joka kääntyy itseään vastaan. Minkä tahansa lihaksen jatkuva jännittäminen saa sen väsymään, kivistämään ja kiristämään. Lihaksen verenkierto ja lymfakierto häiriintyvät ja kuona-aineet alkavat kerääntyä. Ajan mittaan lihasta on vaikea rentouttaa ja se kasvaa liian suureksi. Tämä taas vaikuttaa nivelten liikkuvuuteen lihaksen alueella ja laajemminkin kehossa. Selän jatkuva suoraksi ojentelu saattaa tehdä selän ojentajalihaksista ajan mittaan ylikasvaneita ja -jännittyneitä. Vastaanotolla tätä näkee usein selkäkipuisilla asiakkailla ja samaa löytyy omienkin selkäkipujeni taustalta.

Jos sinulla on istuessasi mahdollisuus nojata selkänojaan, tee se usein ja anna jopa itsesi istua lysyssä. Tämä rentouttaa alaselän kovilla olevia lihaksia ja antaa niiden aineenvaihdunnalle mahdollisuuden. Jos istut satulatuolilla tai jakkaralla, anna alaselän hiukan pyöristyä niin että se on suora sen sijaan että se olisi selvästi notkolla sisäänpäin (eli lordoosissa). Tunne kuinka selän lihakset pääsevät tällöin hieman rentoutumaan. Pyydä vielä jotakuta tarkistamaan, että selkäsi on suora eikä notkolla – oma tuntemus kun saattaa välillä valehdella.

Jos sinulle on sanottu, että hartiasi ovat liian edessä ja sinulla on siksi tapana vetää ne taakse, älä tee tätä liian voimakkaasti. Usein samalla työnnetään rintakehä eteen ja ojennetaan rintaranka eli yläselkä. Rintarangan on tarkoitus olla hieman pyöristynyt (eli kyfoosissa), joten hartioiden viennissä taakse olisi hyvä säilyttää tämä pyöreys. Liian ojentunut rintaranka saattaa olla osallisena niska-hartiaseudun ja pään kipuihin sekä sydämen, keuhkojen ja ruokatorven ongelmiin. Toki liiallinen kyfoosikaan ei ole hyvästä. Selän ja hartioiden asento on aina yksilöllinen palapeli, minkä takia avun hakemista alan ammattilaiselta voi suositella.

Selän pitäminen suorassa saattaa olla hyvä ohje raskaita esineitä nostellessa, mutta kevyemmissä askareissa ongelma on sama kuin selkä suorassa istuessa, eli selän ojentajalihasten ylityöskentely. Tarkkaile itseäsi vaikkapa kynää lattialta nostaessasi; pidätkö selkäsi tikkusuorana, pidätätkö hengitystäsi, tuetko kädelläsi polvea vasten, tekeekö selkäsi oudon kierroksen sivukautta? Entä jos sen sijaan rentoutuisit, hengittäisit ja kumartuisit selkä pyöreänä, polvet hieman joustaen? Tällöin selän lihakset pääsisivät rentoutumaan ja venymään. Tämä saattaa äkkiseltään tuntua liialta ja vaatia asteittaisen totuttelun, missä jälleen alan ammattilainen on paikallaan. Älä suorita tällaisia liikkeitä selkäkipuisena väkisin, kipua vasten!

Kivusta on saatu valtavasti uutta tietoa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja kirjoja löytyy paljonkin. Aiheesta kiinnostuneille voin suositella kahta viime aikoina lukemaani helppolukuista kirjaa: Hautalan ja Ketolan ”Selkäkipu ja mielen voima” (Otava 2017) ja englanninkielen taitoisille Butlerin ja Moseleyn ”Explain Pain” (Noigroup 2003 tai 2013). Mielestäni näissä on saatu modernin kiputieteen hyödyllisimmät löydökset selitettyä hyvin ja ymmärrettävästi.

Minä ja koko Unitaksen tiimi otamme Sinut mieluusti vastaan ja tarjoamme osaamistamme ryhtiin ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa!

Jarno Mäkelä
Osteopaatti AMK
... LisääVähemmän

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Mammalomaileva fysioterapeuttimme Hilppa Venho ei uusia haasteita pelkää!Lue tästä Hilpan syyskuulumiset 😊🍃🍂Alkusyksy on tuonut tullessaan muutoksen tuulahduksen. Pahvilaatikot ja matkalaukkujen pakkaaminen ovat tulleet hyvinkin tutuiksi viime viikkojen aikana,
ja pian onkin aika suunnata kohti etelää ja uusia seikkailuja. Mammalomani siis jatkuu aiottua pidempään ja paluuni sorvin ääreen siirtyy jonnekin... tulevaisuuteen. Alustavasti kyseessä on vuoden reissu, mutta elämästä ei ikinä tiedä, kuinka se yllättää. Tilaisuuksiin on tartuttava ja uskallettava heittäytyä elämän virtaan.😊Kiitän nöyrimmin asiakkaitani ja kollegoitani, olette mahtavia tyyppejä ja teitä tulee IKÄVÄ!Minuun saa edelleen yhteyden sekä sosiaalisen median kautta että perinteisellä puhelinsoitolla.Hellurei 👋😊
Hilppa Venho
Fysioterapeutti YAMK, liikuntaneuvoja/ Pt, sensokuntouttaja****
Hilpalle kaikkea hyvää uusiin tuulin!
-Team Unitas

Mammalomaileva fysioterapeuttimme Hilppa Venho ei uusia haasteita pelkää!

Lue tästä Hilpan syyskuulumiset 😊

🍃🍂

Alkusyksy on tuonut tullessaan muutoksen tuulahduksen. Pahvilaatikot ja matkalaukkujen pakkaaminen ovat tulleet hyvinkin tutuiksi viime viikkojen aikana,
ja pian onkin aika suunnata kohti etelää ja uusia seikkailuja. Mammalomani siis jatkuu aiottua pidempään ja paluuni sorvin ääreen siirtyy jonnekin... tulevaisuuteen. Alustavasti kyseessä on vuoden reissu, mutta elämästä ei ikinä tiedä, kuinka se yllättää. Tilaisuuksiin on tartuttava ja uskallettava heittäytyä elämän virtaan.😊

Kiitän nöyrimmin asiakkaitani ja kollegoitani, olette mahtavia tyyppejä ja teitä tulee IKÄVÄ!

Minuun saa edelleen yhteyden sekä sosiaalisen median kautta että perinteisellä puhelinsoitolla.

Hellurei 👋😊
Hilppa Venho
Fysioterapeutti YAMK, liikuntaneuvoja/ Pt, sensokuntouttaja

****
Hilpalle kaikkea hyvää uusiin tuulin!
-Team Unitas
... LisääVähemmän

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Me Unitaksella toivotamme teille kaikille mukavaa viikonloppua!Samalla saamme toivottaa tsemppiä ja kaikkea ihanaa uusiin projekteihin pitkäaikaiselle osteopaatillemme Eemeli Rauvalalle. Ikävä tulee Eemeliä, mutta onneksi maailma on pieni. 😍🌎💫Ohessa Eemelin tervehdys teille asiakkaille:”Tervehdys! Loppuvuoden olen kuvituksen mukaisissa hommissa (työergonomia kunniaan 😊), jotta pääsemme jouluksi uuteen kotiin. Samalla päätin jäädä pois Unitas Terveyspalveluista ja Helsingistä kokonaisuudessaan. Panostan nyt omaan yritykseeni Nummelassa ja sieltä minut jatkossa löytää jos jaksaa matkustaa. 😁Suosittelen kuitenkin vahvasti Unitaksella toimivia osteopaatteja sekä muita ammattilaisia kaikkien vaivojen hoitoon!Suurkiitos kaikille lähes 7 vuoden aikana vastaanotolla käyneille ja hyvää jatkoa!Parhain terveisin Eemeli Rauvala”- Team UnitasPS Eemeli, varaahan sinäkin itsellesi hoitoaika ”mieluummin vähän etuajassa kuin turhan myöhään”. Tiedät, mistä meidät löytää! 😁Image attachment

Me Unitaksella toivotamme teille kaikille mukavaa viikonloppua!

Samalla saamme toivottaa tsemppiä ja kaikkea ihanaa uusiin projekteihin pitkäaikaiselle osteopaatillemme Eemeli Rauvalalle. Ikävä tulee Eemeliä, mutta onneksi maailma on pieni. 😍🌎💫

Ohessa Eemelin tervehdys teille asiakkaille:

”Tervehdys! Loppuvuoden olen kuvituksen mukaisissa hommissa (työergonomia kunniaan 😊), jotta pääsemme jouluksi uuteen kotiin. Samalla päätin jäädä pois Unitas Terveyspalveluista ja Helsingistä kokonaisuudessaan. Panostan nyt omaan yritykseeni Nummelassa ja sieltä minut jatkossa löytää jos jaksaa matkustaa. 😁

Suosittelen kuitenkin vahvasti Unitaksella toimivia osteopaatteja sekä muita ammattilaisia kaikkien vaivojen hoitoon!

Suurkiitos kaikille lähes 7 vuoden aikana vastaanotolla käyneille ja hyvää jatkoa!

Parhain terveisin Eemeli Rauvala”

- Team Unitas

PS Eemeli, varaahan sinäkin itsellesi hoitoaika ”mieluummin vähän etuajassa kuin turhan myöhään”. Tiedät, mistä meidät löytää! 😁
... LisääVähemmän

Julkaistu 3 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
HarjoittelufysiologiastaLiikunnasta on monia hyötyjä, kunnon kohottamisesta stressin vähentämiseen. Ihmiskeho mukautuu erilaisiin ulkoisiin ärsykkeisiin, kuten ruokaan, ympäristöön tai aktiivisuuteen. Esimerkkinä energiantarve, keho on kehittynyt niin, että ravinnosta on puutetta. Se ei ymmärrä, että nykypäivänä ravinnosta ei useimmiten ole pulaa ja saatavilla on rajattomat määrät ruokaa. Kun energian saanti on suurempaa kuin kulutus, keho varastoi energian rasvaksi. Tarpeeksi pitkään jatkuessa tämä johtaa ylipainoon.Liikunta on myös ulkoinen ärsyke. Kun liikut tai harjoittelet, keho pyrkii sopeutumaan niin, että ensi kerralla pystyt tekemään saman harjoituksen vähemmällä energiamäärällä. Keho pyrkii siis aina tehokkaampaan suoritukseen. Toistamalla harjoitteita tarpeeksi pitkien lepotaukojen jälkeen pystyt tekemään harjoitteet entistä tehokkaammin, kunnes jossain vaiheessa kehitys tasaantuu. Tässä vaiheessa sinun tulee lisätä kuormaa, eli lisätä harjoittelua tai nostaa harjoittelun tehoa. Keho joutuu jälleen sopeutumaan kasvaneeseen liikunnan määrään ja kehitys jatkuu.Harjoittelu voidaan jakaa kunto-, voima- ja liikkuvuusharjoitteluun, mutta niitä voidaan harjoittaa yhdessä ja erikseen. Kuntoharjoittelussa kehitetään kehon kykyä ottaa, kuljettaa ja käyttää happea. Hapenottokyky koostuu keuhkojen kyvystä ottaa happea ilmasta, sydämen kyvystä kuljettaa hapekasta ja vähähappista verta, sekä lihassoluista, jotka ottavat hapen käyttöönsä ja muuntavat sen liike-energiaksi.Voimaharjoittelu keskittyy luurankolihaksiston kuormittamiseen niiden kehittämiseksi. Kuormittamiseen voi käyttää kehonpainoa, irtopainoja, laitteita tai vaikka vastuskuminauhoja. Ja edelleen voimaharjoittelu voidaan jakaa lihasta kasvattavaan harjoitteluun, maksimivoimaharjoitteluun, kestovoimaharjoitteluun ja räjähtävän voiman harjoitteluun. Kaikkia harjoitetaan omalla tavallaan.Liikkuvuusharjoittelulla pyritään kehittämään luun liikettä nivelessä ja/tai nivelsiteiden, jänteiden ja lihasten venyvyyttä. Liikkuvuus voidaan jakaa passiiviseen ja aktiiviseen liikkuvuuteen. Aktiivisen nivelen liikkuvuuden kehittämiseksi ihminen supistaa lihaksiaan tietoisesti liikuttaakseen kehonosaansa. Passiivisen liikkuvuuden kehittämiseksi fysioterapeutti tai jokin muu ulkoinen voima liikuttaa kehonosaa.Kaikkia harjoittelun muotoja on hyvä tehdä, jotta keho saa mahdollisimman paljon erilaisia ärsykkeitä. Näin eri kehon ominaisuudet kehittyvät tasaisesti. Monipuolisuus auttaa myös motivaation kanssa ja kohottaa mielenlaatua.Hyvää syksyn alkua ja nähdään vastaanotolla!
Olli Tamminen
FysioterapeuttiImage attachmentImage attachment

Harjoittelufysiologiasta

Liikunnasta on monia hyötyjä, kunnon kohottamisesta stressin vähentämiseen. Ihmiskeho mukautuu erilaisiin ulkoisiin ärsykkeisiin, kuten ruokaan, ympäristöön tai aktiivisuuteen. Esimerkkinä energiantarve, keho on kehittynyt niin, että ravinnosta on puutetta. Se ei ymmärrä, että nykypäivänä ravinnosta ei useimmiten ole pulaa ja saatavilla on rajattomat määrät ruokaa. Kun energian saanti on suurempaa kuin kulutus, keho varastoi energian rasvaksi. Tarpeeksi pitkään jatkuessa tämä johtaa ylipainoon.

Liikunta on myös ulkoinen ärsyke. Kun liikut tai harjoittelet, keho pyrkii sopeutumaan niin, että ensi kerralla pystyt tekemään saman harjoituksen vähemmällä energiamäärällä. Keho pyrkii siis aina tehokkaampaan suoritukseen. Toistamalla harjoitteita tarpeeksi pitkien lepotaukojen jälkeen pystyt tekemään harjoitteet entistä tehokkaammin, kunnes jossain vaiheessa kehitys tasaantuu. Tässä vaiheessa sinun tulee lisätä kuormaa, eli lisätä harjoittelua tai nostaa harjoittelun tehoa. Keho joutuu jälleen sopeutumaan kasvaneeseen liikunnan määrään ja kehitys jatkuu.

Harjoittelu voidaan jakaa kunto-, voima- ja liikkuvuusharjoitteluun, mutta niitä voidaan harjoittaa yhdessä ja erikseen. Kuntoharjoittelussa kehitetään kehon kykyä ottaa, kuljettaa ja käyttää happea. Hapenottokyky koostuu keuhkojen kyvystä ottaa happea ilmasta, sydämen kyvystä kuljettaa hapekasta ja vähähappista verta, sekä lihassoluista, jotka ottavat hapen käyttöönsä ja muuntavat sen liike-energiaksi.

Voimaharjoittelu keskittyy luurankolihaksiston kuormittamiseen niiden kehittämiseksi. Kuormittamiseen voi käyttää kehonpainoa, irtopainoja, laitteita tai vaikka vastuskuminauhoja. Ja edelleen voimaharjoittelu voidaan jakaa lihasta kasvattavaan harjoitteluun, maksimivoimaharjoitteluun, kestovoimaharjoitteluun ja räjähtävän voiman harjoitteluun. Kaikkia harjoitetaan omalla tavallaan.

Liikkuvuusharjoittelulla pyritään kehittämään luun liikettä nivelessä ja/tai nivelsiteiden, jänteiden ja lihasten venyvyyttä. Liikkuvuus voidaan jakaa passiiviseen ja aktiiviseen liikkuvuuteen. Aktiivisen nivelen liikkuvuuden kehittämiseksi ihminen supistaa lihaksiaan tietoisesti liikuttaakseen kehonosaansa. Passiivisen liikkuvuuden kehittämiseksi fysioterapeutti tai jokin muu ulkoinen voima liikuttaa kehonosaa.

Kaikkia harjoittelun muotoja on hyvä tehdä, jotta keho saa mahdollisimman paljon erilaisia ärsykkeitä. Näin eri kehon ominaisuudet kehittyvät tasaisesti. Monipuolisuus auttaa myös motivaation kanssa ja kohottaa mielenlaatua.

Hyvää syksyn alkua ja nähdään vastaanotolla!
Olli Tamminen
Fysioterapeutti
... LisääVähemmän