Tiedotteet

Ajankohtaiset tiedotteet ja kampanjat

Julkaistu 2 päivää sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
VIIKKOJULKAISUTällä viikolla vietetään kansainvälistä osteopaattisen terveydenhuollon viikkoa. Osteopaatit ovat Suomessa nuori ja vielä melko pieni ammattikunta, joka toissa viikolla sai juhlia   Suomen Osteopaattiliitto Ry:n 30-vuotismerkkipäivää. Viime vuosina osteopaattien määrä on kasvanut aiempaa voimakkaammin, ja osteopatian tulevaisuus näyttää Suomessa erittäin hyvältä. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna osteopatian tunnettavuus on lisääntynyt merkittävästi, ja ihmisillä tuntuu jo olevan jonkinlainen käsitys siitä, mikä osteopaatti on ja mitä osteopaatit tekevät.Osteopaattisella hoidolla voidaan auttaa kehoa paranemaan lukuisista vaivoista. Parhaiten osteopaatit tunnetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksesta, mutta hoidettavat vaivat vaihtelevat kuitenkin alaselkäkivusta refluksiin. Osteopaatin vastaanotolla käy asiakkaita vauvasta vaariin ja urheilijoista sohvaperunoihin. Jokainen vastaanottokäynti on erilainen. Osteopaateilla on kokonaisvaltainen näkemys terveydestä ja hyvinvoinnista. Uskomme, että terveyden perustana on tuki- ja liikuntaelimistön normaali toiminta ja kehon rakenteiden hyvä tasapaino. Käytämme laajaa tekniikkavalikoimaamme monipuolisesti vastaamaan parhaiten aina kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Hoitotekniikoihin kuuluvat esimerkiksi faskiakäsittelyt, kraniaali- ja viskeraalitekniikat, nivelten mobilisaatio, lihasenergiatekniikat (MET) ja epäsuorat lihas- tai lihaskalvotekniikat. Jokaiseen tilanteeseen löytyy sopiva hoitotapa. Osteopaatin ammattitaitoon kuuluu valita sopivin hoitotapa ja olla käyttämättä tiettyjä tekniikoita silloin kun ne eivät sovi.
Osteopaatit ovat myös keskenään erilaisia ja erikoistuvat usein tiettyjen vaivojen tai tietyn potilasryhmän, esimerkiksi lapsien, hoitoon ja käyttävät itselleen parhaiten toimivaa hoitotapaa. Osteopaatit ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) rekisteröimiä terveydenhuollon ammattilaisia.Käynti osteopaatilla on panostus omaan terveyteen ja askel kohti parempaa hyvinvointia. Tervetuloa vastaanotolle!Terveisin Unitaksen osteopaatit Eemeli, Anna ja Markku#healthyfinland #SuomiterveeksiImage attachmentImage attachment

VIIKKOJULKAISU

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä osteopaattisen terveydenhuollon viikkoa. Osteopaatit ovat Suomessa nuori ja vielä melko pieni ammattikunta, joka toissa viikolla sai juhlia Suomen Osteopaattiliitto Ry:n 30-vuotismerkkipäivää. Viime vuosina osteopaattien määrä on kasvanut aiempaa voimakkaammin, ja osteopatian tulevaisuus näyttää Suomessa erittäin hyvältä. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna osteopatian tunnettavuus on lisääntynyt merkittävästi, ja ihmisillä tuntuu jo olevan jonkinlainen käsitys siitä, mikä osteopaatti on ja mitä osteopaatit tekevät.

Osteopaattisella hoidolla voidaan auttaa kehoa paranemaan lukuisista vaivoista. Parhaiten osteopaatit tunnetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksesta, mutta hoidettavat vaivat vaihtelevat kuitenkin alaselkäkivusta refluksiin. Osteopaatin vastaanotolla käy asiakkaita vauvasta vaariin ja urheilijoista sohvaperunoihin. Jokainen vastaanottokäynti on erilainen. Osteopaateilla on kokonaisvaltainen näkemys terveydestä ja hyvinvoinnista. Uskomme, että terveyden perustana on tuki- ja liikuntaelimistön normaali toiminta ja kehon rakenteiden hyvä tasapaino. Käytämme laajaa tekniikkavalikoimaamme monipuolisesti vastaamaan parhaiten aina kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Hoitotekniikoihin kuuluvat esimerkiksi faskiakäsittelyt, kraniaali- ja viskeraalitekniikat, nivelten mobilisaatio, lihasenergiatekniikat (MET) ja epäsuorat lihas- tai lihaskalvotekniikat. Jokaiseen tilanteeseen löytyy sopiva hoitotapa. Osteopaatin ammattitaitoon kuuluu valita sopivin hoitotapa ja olla käyttämättä tiettyjä tekniikoita silloin kun ne eivät sovi.
Osteopaatit ovat myös keskenään erilaisia ja erikoistuvat usein tiettyjen vaivojen tai tietyn potilasryhmän, esimerkiksi lapsien, hoitoon ja käyttävät itselleen parhaiten toimivaa hoitotapaa. Osteopaatit ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) rekisteröimiä terveydenhuollon ammattilaisia.

Käynti osteopaatilla on panostus omaan terveyteen ja askel kohti parempaa hyvinvointia. Tervetuloa vastaanotolle!

Terveisin Unitaksen osteopaatit Eemeli, Anna ja Markku

#healthyfinland #Suomiterveeksi
... LisääVähemmän

Julkaistu 1 viikko sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Huhtikuu ja hikeä pukkaa!Kuukausi sitten ihana tyttäreni putkahti maailmaan ja siitä lähtein hän on ollut silmäteräni. Ulkoilu sujuu leppoisasti, toinen nukkuu ja toinen hikoilee - aina ei nallekarkit mene tasan! Mutta en valita, sää mitä mainioin ja seurassakaan ei ole valittamista. 😎❤️☀️Äitiysloma on siis hyvässä vauhdissa ja kuntokin kohenee.
Joitain soittoja, töihinpaluukyselyitä olen jo saanut mutta vielä ei ole sen aika. Malttakaahan mielenne, palaan (aikanani) entistä ehompana 🤩Terkuin
Hilppa Venho
Fysioterapeutti AMK, liikuntaneuvoja/PT, sensokuntouttaja

Huhtikuu ja hikeä pukkaa!

Kuukausi sitten ihana tyttäreni putkahti maailmaan ja siitä lähtein hän on ollut silmäteräni. Ulkoilu sujuu leppoisasti, toinen nukkuu ja toinen hikoilee - aina ei nallekarkit mene tasan! Mutta en valita, sää mitä mainioin ja seurassakaan ei ole valittamista. 😎❤️☀️

Äitiysloma on siis hyvässä vauhdissa ja kuntokin kohenee.
Joitain soittoja, töihinpaluukyselyitä olen jo saanut mutta vielä ei ole sen aika. Malttakaahan mielenne, palaan (aikanani) entistä ehompana 🤩

Terkuin
Hilppa Venho
Fysioterapeutti AMK, liikuntaneuvoja/PT, sensokuntouttaja
... LisääVähemmän

Julkaistu 1 viikko sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki

Aurinkoiset terveiset Unitakselta!

Kevät ja sulaneet lenkkipolut alkavat houkutella ihmisiä ulkoilemaan pitkän talven jäljiltä. Osalle lenkkeily on mielekästä säähän tai vuodenaikaan katsomatta ja osa saattaa ehkä vielä miettiä lenkkeilykauden aloittamista. Juoksu on erinomainen tapa ylläpitää ja kehittää fyysistä kuntoa, sillä juokseminen kuormittaa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä että tuki- ja liikuntaelimistöä.

Hengitys- ja verenkiertoelimistön rasitustaso on suhteellisen helppo määritellä itselle ja omille tavoitteille sopivaksi pelkästään omaa hengästyneisyyden tasoa tarkkailemalla. Usein pelkkä reipas kävelykin riittää kehittämään peruskestävyyttä.

Haasteellisemmaksi muodostuu tuki- ja liikuntaelimistön rasituksensietokyky. Jos edellisestä lenkistä on vierähtänyt useampi kuukausi tai vuosi, on hyvä varautua erinäisiin normaaleihin rasitustuntemuksiin. Tuntemusten täytyisi kuitenkin palautua muutaman päivän levolla, eikä rasituksen aikana oireita saisi ilmaantua. Jos tällaisia rasituskipuja kuitenkin ilmaantuu, on hyvä kääntyä asiantuntijoidemme puoleen, jotta juoksun nautinnollisuus ja mielenkiinto säilyisi. Juoksun aloittamisen kynnys kannattaa pitää matalana ja lähteä avoimin mielin kokeilemaan. Mahdollisuus nimittäin tähän harrastukseen alkaa jokaisen kotiovelta!

Terveisin fysioterapeutti Jaana Nissilä
... LisääVähemmän

Julkaistu 3 viikkoa sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Unitaksen tiimi toivottaa kaikille onnellista ja elähdyttävää pääsiäisen aikaa!Torstaina 29.3. työskentelemme tavanomaiseen tapaan. 30.3.–2.4. välisen ajan lomailemme.Tervetuloa vastaanotoillemme taas tiistaina 3.4. Meistä on apua niin hiihtäjän, lumikenkäilijän kuin mämmiähkyisenkin kehonhuoltoon.Nettiajanvarauksemme toimii ympäri vuorokauden osoitteessa www.utp.fi.
Kyselyt mahdollisista peruutusajoista kannattaa laittaa sähköpostitse osoitteeseen info@ utp.fi.Iloista pääsiäistä! Glad påsk! Happy Easter!

Unitaksen tiimi toivottaa kaikille onnellista ja elähdyttävää pääsiäisen aikaa!

Torstaina 29.3. työskentelemme tavanomaiseen tapaan. 30.3.–2.4. välisen ajan lomailemme.

Tervetuloa vastaanotoillemme taas tiistaina 3.4. Meistä on apua niin hiihtäjän, lumikenkäilijän kuin mämmiähkyisenkin kehonhuoltoon.

Nettiajanvarauksemme toimii ympäri vuorokauden osoitteessa www.utp.fi.
Kyselyt mahdollisista peruutusajoista kannattaa laittaa sähköpostitse osoitteeseen info@ utp.fi.

Iloista pääsiäistä! Glad påsk! Happy Easter!
... LisääVähemmän

Julkaistu 4 viikkoa sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
VIIKKOJULKAISUVoimaharjoittelulla on tutkitusti eniten lihasvammoja ennaltaehkäisevä vaikutus. Vahvat lihakset ehkäisevät hyvin myös muita tuki- ja liikuntaelinvammoja. Fysioterapiassa ohjataan lihasvoiman harjoitteita sekä vammojen ehkäisemiseksi, että jo syntyneiden vammojen parantamiseksi.Perinteisen ajattelutavan mukaan venyttely on mielletty vammoja ennaltaehkäiseväksi harjoitteluksi. Nykyisten tutkimusten mukaan venyttelyllä on (kuitenkin) vain vähän tai ei ollenkaan vammoja ehkäisevää vaikutusta. Venyttely ei kuitenkaan ole huono asia, vaan pitkäjaksoisesti tehdyllä liikkuvuusharjoittelulla on todettu olevan lihasvoimaa ja – liikkuvuutta lisäävä vaikutus.Hyvän voimantuoton kivijalka on keskivartalossa. Voimakas keskivartalo antaa hyvän alustan tuottaa voimaa esimerkiksi ponnistukseen hypyissä. Hyvä vatsa- ja selkälihasten tuki on myös oleellinen selkävaivojen ehkäisyssä. Aloittelijoilla olisi hyvä olla vanhempi valtiomies (fysioterapeutti, personal trainer, tai vastaava) mukana voimaharjoittelussa varmistamassa, että suoritustekniikat ovat kunnossa. Oman kehon painolla saa myös aikaan todella hyvän treenin, suhteellisen turvallisesti. Kehotankin kaikkia ottamaan hieman aikaa kunnon oman kehon painolla tehtävään kuntopiiriin silloin tällöin.Oman kehon kuunteleminen voimaharjoittelussa on erityisen tärkeää! Jos jotakin paikkaa kolottaa, tunnet väsymystä tai vireystilasi ei ole parhaalla tasolla, niin treeniä ei kannata tehdä väkisin 100 prosentin tehoilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että treeni pitäisi jättää väliin, jos juuri nyt ei huvita hikoilla! Hyvä lihaskunto tarkoittaa yksilön näkökulmasta parempaa elämänlaatua.Mukavaa kevään odotusta!
Olli Tamminen
Fysioterapeutti

VIIKKOJULKAISU

Voimaharjoittelulla on tutkitusti eniten lihasvammoja ennaltaehkäisevä vaikutus. Vahvat lihakset ehkäisevät hyvin myös muita tuki- ja liikuntaelinvammoja. Fysioterapiassa ohjataan lihasvoiman harjoitteita sekä vammojen ehkäisemiseksi, että jo syntyneiden vammojen parantamiseksi.

Perinteisen ajattelutavan mukaan venyttely on mielletty vammoja ennaltaehkäiseväksi harjoitteluksi. Nykyisten tutkimusten mukaan venyttelyllä on (kuitenkin) vain vähän tai ei ollenkaan vammoja ehkäisevää vaikutusta. Venyttely ei kuitenkaan ole huono asia, vaan pitkäjaksoisesti tehdyllä liikkuvuusharjoittelulla on todettu olevan lihasvoimaa ja – liikkuvuutta lisäävä vaikutus.

Hyvän voimantuoton kivijalka on keskivartalossa. Voimakas keskivartalo antaa hyvän alustan tuottaa voimaa esimerkiksi ponnistukseen hypyissä. Hyvä vatsa- ja selkälihasten tuki on myös oleellinen selkävaivojen ehkäisyssä. Aloittelijoilla olisi hyvä olla vanhempi valtiomies (fysioterapeutti, personal trainer, tai vastaava) mukana voimaharjoittelussa varmistamassa, että suoritustekniikat ovat kunnossa. Oman kehon painolla saa myös aikaan todella hyvän treenin, suhteellisen turvallisesti. Kehotankin kaikkia ottamaan hieman aikaa kunnon oman kehon painolla tehtävään kuntopiiriin silloin tällöin.

Oman kehon kuunteleminen voimaharjoittelussa on erityisen tärkeää! Jos jotakin paikkaa kolottaa, tunnet väsymystä tai vireystilasi ei ole parhaalla tasolla, niin treeniä ei kannata tehdä väkisin 100 prosentin tehoilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että treeni pitäisi jättää väliin, jos juuri nyt ei huvita hikoilla! Hyvä lihaskunto tarkoittaa yksilön näkökulmasta parempaa elämänlaatua.

Mukavaa kevään odotusta!
Olli Tamminen
Fysioterapeutti
... LisääVähemmän

Julkaistu 1 kuukausi sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
VIIKKOJULKAISUCST eli kraniosakraaliterapia vaikuttaa sykevälivaihteluunOlen kirjoittanut tästä aikaisemminkin mutta aihe on niin tärkeä tässä ajassa, jossa monella ei tunnu aika riittävän palautumiseen. Toisinaan vaikka aika riittää niin keho ei palaudu. Mikä avuksi?Tässä erään asiakkaani tulokset First beat -mittauksessa. First beat -mittauksessa mitataan sydämen sykeväliä joka kertoo kehon rasittuneisuudesta ja palautumisesta. Kuvassa punaiset palkit kun sykeväli on aktiivisessa ja kuormittavassa vaiheessa ja vihreät on kun sykeväli liikkuu palauttavassa vaiheessa. Ensimmäisessä kuvassa on kolmen päivän tulokset jossa viimeisenä päivänä oli hoito, jossa tehtiin puolet hierontaa ja puolet CST:tä. Hoito tapahtui 15-16 ja välittömästi CST hoidon aloittamisen jälkeen syke siirtyi palautumisen puolelle. Illalla palautuminen alkoi jo huomattavasti ennen nukkumaanmenoa joka tapahtu noin 23. Yöllä palautumiskäyrä meni aivan huipputasoille. Toisessa kuvassa tarkempi käyrä tämän hoitopäivän osalta. Asiakkaani kertoi testin tuloksen lukijan maininneen että ei ole nähnyt vastaavaa!CST on oiva apu ylikunnosta, stressistä tai muista elämän rasitteista palautumiseen. Hoito auttaa kaikkeen palautumiseen ja aktivoi kehon omaa itsekorjaamista. Se on keho itse joka korjaa itsensä ja parasta on jos tätä prosessia autetaan toimimaan mahdollisimman hyvin!Laura Koskinen
Koulutettu hieroja, CST-hoitajaImage attachment

VIIKKOJULKAISU

CST eli kraniosakraaliterapia vaikuttaa sykevälivaihteluun

Olen kirjoittanut tästä aikaisemminkin mutta aihe on niin tärkeä tässä ajassa, jossa monella ei tunnu aika riittävän palautumiseen. Toisinaan vaikka aika riittää niin keho ei palaudu. Mikä avuksi?

Tässä erään asiakkaani tulokset First beat -mittauksessa. First beat -mittauksessa mitataan sydämen sykeväliä joka kertoo kehon rasittuneisuudesta ja palautumisesta. Kuvassa punaiset palkit kun sykeväli on aktiivisessa ja kuormittavassa vaiheessa ja vihreät on kun sykeväli liikkuu palauttavassa vaiheessa. Ensimmäisessä kuvassa on kolmen päivän tulokset jossa viimeisenä päivänä oli hoito, jossa tehtiin puolet hierontaa ja puolet CST:tä. Hoito tapahtui 15-16 ja välittömästi CST hoidon aloittamisen jälkeen syke siirtyi palautumisen puolelle. Illalla palautuminen alkoi jo huomattavasti ennen nukkumaanmenoa joka tapahtu noin 23. Yöllä palautumiskäyrä meni aivan huipputasoille. Toisessa kuvassa tarkempi käyrä tämän hoitopäivän osalta. Asiakkaani kertoi testin tuloksen lukijan maininneen että ei ole nähnyt vastaavaa!

CST on oiva apu ylikunnosta, stressistä tai muista elämän rasitteista palautumiseen. Hoito auttaa kaikkeen palautumiseen ja aktivoi kehon omaa itsekorjaamista. Se on keho itse joka korjaa itsensä ja parasta on jos tätä prosessia autetaan toimimaan mahdollisimman hyvin!

Laura Koskinen
Koulutettu hieroja, CST-hoitaja
... LisääVähemmän

Julkaistu 1 kuukausi sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
VIIKKOJULKAISUMikä ihmeen faskia?Kuvassa näkyy sitä outoa valkoista sitkoista kudosta, jota lihansyöjäystävämme kiivaasti riipivät pois paistikkaidensa päältä.Turhana pidetty silkku on sidekudosta eli (myo)faskiaa. Kyseessä on hermotettu, verisuonitettu kudos, joka tosiasiassa on olennaisen tärkeää kehomme sujuvan ja vaivattoman toiminnan kannalta. Osteopaattina käsittelen faskiaa päivittäin.Keho on anatomiakuvastoissa totuttu pilkkomaan luiksi ja lihaksiksi. Esitystapa saa meidät tarkastelemaan kehoa turhan mekanistisesti: kun narusta nykäistään, ratas käännähtää, ja kun ratas käännähtää, vipuvarsi nytkähtää. Lihasten supistuessa ne siis lyhentyvät, jolloin niiden jänteet nykäisevät, ja vastaavasti nivelet ja luut liikkuvat. Toimintaa ohjaa hermotus, ja lennonjohtotornissa istuvat aivot.Tulkinta on tietysti oikea, mutta kehon toiminta ei todellisuudessa ole näin yksiselitteistä. Keho tarvitsee voimansiirron lisäksi myös liikkuvuutta ja hallintaa, ja siinä on tärkeässä roolissa sidekudosverkosto. Sidekudos nimensä mukaisesti sitoo kehon yhdeksi paketiksi. Faskiaaliset yhteydet ulottuvat jalkapohjista päälakeen, sisäelimiä unohtamatta.Osteopaatit ovat puhuneet (myo)faskian eli sidekudoksen ymmärtämisen ja hoitamisen tärkeydestä 1800-luvun lopusta saakka. Sittemmin faskiaalinen yhteys esimerksi hermoston toimintaan ja kivun ilmenemiseen on todettu nykyaikaisten lääketieteellisten kuvantamis- ja mittaustutkimusten myötä.Yllättävän monet kipuilut liittyvät faskiaalisiin toimintahäiriöihin. Vaivoja aiheuttavat tyypillisesti vammat, leikkausarvet tai toistuvat yksipuoliset rutiinit töissä tai harrastuksissa. Sidekudos pyrkii asettumaan sinne, minne keho syystä tai toisesta sitä ohjaa. Seurauksena voi olla ”jumituksia”, ”vihlontaa”, ”kolotusta”, ”emmä-tiedä-onkse-kipua-mut-hankalaa oloa” ja sellaista, jonka ihan selkeästi tietää kivuksi. Esimerkiksi arpikudoksen tiedetään hermostollisten yhteyksien kautta voivan säteillä laajaltikin kehoon.Tyypillisiä faskian kautta manuaalisesti hoidettavia vaivoja ovat arpikudoksen lisäksi esimerkiksi krooniset selkäkivut, päänsäryt ja olkapäävaivat samoin kuin kasvukivut ja urheilijoiden rasitusvammat. Vaikka luisella tai hermostollisella tasolla olisikin kroonista parantumatonta vaivaa, voidaan pehmytkudosten tasolla oloa ainakin helpottaa. Faskiaalinen hoito on lempeää ja viipyilevää, kudosten omaa reaktiota odottavaa.Vanhan englantilaisen sanonnan mukaan ”kyttyrä selässä on kyttyrä mielessä.” Osteopaattina olen monesti havainnut sanonnan pitävän paikkansa – ja myös päinvastoin. Pitkittynyt kipu vaikuttaa elämän- ja unenlaatuun sekä jaksamiseen. Kipu laskee mielialaa, ja noidankehä kivun kroonistumiseen on valmis. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kehonkieli kertoo meistä paljon. Näemmehän toki toisistamme, kun vointi ei ole kohdallaan! Hoito kannattaa aina. Hyvä olo lisää voimavaroja ja jaksamista.Kiinnostaako sinua kehon toiminta? Jos vastaat kyllä, olet todennäköisesti halukas saamaan tietoa myös kehon rakenteesta. Tervetuloa Unitakselle ammattilaisten vastaanotolle. Meillä näistä asioista ei ainoastaan puhuta, niihin myös tartutaan. Käsillä, ajatuksella ja sydämellä.Anna Nurmio
Osteopaatti AMK, FMUnitas Terveyspalvelut Oy

VIIKKOJULKAISU

Mikä ihmeen faskia?

Kuvassa näkyy sitä outoa valkoista sitkoista kudosta, jota lihansyöjäystävämme kiivaasti riipivät pois paistikkaidensa päältä.

Turhana pidetty silkku on sidekudosta eli (myo)faskiaa. Kyseessä on hermotettu, verisuonitettu kudos, joka tosiasiassa on olennaisen tärkeää kehomme sujuvan ja vaivattoman toiminnan kannalta. Osteopaattina käsittelen faskiaa päivittäin.

Keho on anatomiakuvastoissa totuttu pilkkomaan luiksi ja lihaksiksi. Esitystapa saa meidät tarkastelemaan kehoa turhan mekanistisesti: kun narusta nykäistään, ratas käännähtää, ja kun ratas käännähtää, vipuvarsi nytkähtää. Lihasten supistuessa ne siis lyhentyvät, jolloin niiden jänteet nykäisevät, ja vastaavasti nivelet ja luut liikkuvat. Toimintaa ohjaa hermotus, ja lennonjohtotornissa istuvat aivot.

Tulkinta on tietysti oikea, mutta kehon toiminta ei todellisuudessa ole näin yksiselitteistä. Keho tarvitsee voimansiirron lisäksi myös liikkuvuutta ja hallintaa, ja siinä on tärkeässä roolissa sidekudosverkosto. Sidekudos nimensä mukaisesti sitoo kehon yhdeksi paketiksi. Faskiaaliset yhteydet ulottuvat jalkapohjista päälakeen, sisäelimiä unohtamatta.

Osteopaatit ovat puhuneet (myo)faskian eli sidekudoksen ymmärtämisen ja hoitamisen tärkeydestä 1800-luvun lopusta saakka. Sittemmin faskiaalinen yhteys esimerksi hermoston toimintaan ja kivun ilmenemiseen on todettu nykyaikaisten lääketieteellisten kuvantamis- ja mittaustutkimusten myötä.

Yllättävän monet kipuilut liittyvät faskiaalisiin toimintahäiriöihin. Vaivoja aiheuttavat tyypillisesti vammat, leikkausarvet tai toistuvat yksipuoliset rutiinit töissä tai harrastuksissa. Sidekudos pyrkii asettumaan sinne, minne keho syystä tai toisesta sitä ohjaa. Seurauksena voi olla ”jumituksia”, ”vihlontaa”, ”kolotusta”, ”emmä-tiedä-onkse-kipua-mut-hankalaa oloa” ja sellaista, jonka ihan selkeästi tietää kivuksi. Esimerkiksi arpikudoksen tiedetään hermostollisten yhteyksien kautta voivan säteillä laajaltikin kehoon.

Tyypillisiä faskian kautta manuaalisesti hoidettavia vaivoja ovat arpikudoksen lisäksi esimerkiksi krooniset selkäkivut, päänsäryt ja olkapäävaivat samoin kuin kasvukivut ja urheilijoiden rasitusvammat. Vaikka luisella tai hermostollisella tasolla olisikin kroonista parantumatonta vaivaa, voidaan pehmytkudosten tasolla oloa ainakin helpottaa. Faskiaalinen hoito on lempeää ja viipyilevää, kudosten omaa reaktiota odottavaa.

Vanhan englantilaisen sanonnan mukaan ”kyttyrä selässä on kyttyrä mielessä.” Osteopaattina olen monesti havainnut sanonnan pitävän paikkansa – ja myös päinvastoin. Pitkittynyt kipu vaikuttaa elämän- ja unenlaatuun sekä jaksamiseen. Kipu laskee mielialaa, ja noidankehä kivun kroonistumiseen on valmis. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kehonkieli kertoo meistä paljon. Näemmehän toki toisistamme, kun vointi ei ole kohdallaan! Hoito kannattaa aina. Hyvä olo lisää voimavaroja ja jaksamista.

Kiinnostaako sinua kehon toiminta? Jos vastaat kyllä, olet todennäköisesti halukas saamaan tietoa myös kehon rakenteesta. Tervetuloa Unitakselle ammattilaisten vastaanotolle. Meillä näistä asioista ei ainoastaan puhuta, niihin myös tartutaan. Käsillä, ajatuksella ja sydämellä.

Anna Nurmio
Osteopaatti AMK, FM

Unitas Terveyspalvelut Oy
... LisääVähemmän

 

Kommentoi Facebookissa

Tulloo emäntä ja koira sulle muokattavaksi ens kerralla kun tullaan issoon kaupunkiin 👌😀

Kuvan perusteella luulin että olit löytänyt miekkavalaan jäästä..

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Lojuuko nurkissasi kehonhuoltoon tarkoitettuja välineitä, esimerkiksi erivärisiä ja -kokoisia rullia ja palloja? Kehonhuoltoliikkeitä on kaikki kanavat pullollaan ja ohjeita ja vinkkejä vaivaan kuin vaivaan. Lisäksi kauppojen hyllyt notkuvat aina viimeisimmistä villityksistä, mutta mitä näillä vempaimilla sitten olisi järkevää tehdä? Vastaanotolla kuulee usein kysymyksiä eri kehonhuolto- ja liikuntavälineiden toimivuudesta, sopivuudesta sekä hyödyistä ja haitoista. Ne ovatkin hyviä kysymyksiä ja vastauksia täytyy ammattilaisena pohtia sekä fysiologisesta että asiakkaan näkökulmasta. Tärkeintä on tavoite mihin pyritään. Välineiden tarkoitus on sitten helpottaa, osin mahdollistaa ja kenties motivoida tavoitteeseen pääsemiseksi. Vinkkaa siis käynnilläsi, jos kotoasi löytyy jokin käyttämättömäksi jäänyt vempain, mieluiten otetaan nämä aina hyötykäyttöön. Kehonhuolto ei kuitenkaan ole välineurheilua vaan tärkeämpää on motivaatio ja mielikuvitus.Aurinkoisia pakkaspäiviä toivottelee Jaana Nissilä Unitakselta!

Lojuuko nurkissasi kehonhuoltoon tarkoitettuja välineitä, esimerkiksi erivärisiä ja -kokoisia rullia ja palloja? Kehonhuoltoliikkeitä on kaikki kanavat pullollaan ja ohjeita ja vinkkejä vaivaan kuin vaivaan. Lisäksi kauppojen hyllyt notkuvat aina viimeisimmistä villityksistä, mutta mitä näillä vempaimilla sitten olisi järkevää tehdä? Vastaanotolla kuulee usein kysymyksiä eri kehonhuolto- ja liikuntavälineiden toimivuudesta, sopivuudesta sekä hyödyistä ja haitoista. Ne ovatkin hyviä kysymyksiä ja vastauksia täytyy ammattilaisena pohtia sekä fysiologisesta että asiakkaan näkökulmasta. Tärkeintä on tavoite mihin pyritään. Välineiden tarkoitus on sitten helpottaa, osin mahdollistaa ja kenties motivoida tavoitteeseen pääsemiseksi. Vinkkaa siis käynnilläsi, jos kotoasi löytyy jokin käyttämättömäksi jäänyt vempain, mieluiten otetaan nämä aina hyötykäyttöön. Kehonhuolto ei kuitenkaan ole välineurheilua vaan tärkeämpää on motivaatio ja mielikuvitus.

Aurinkoisia pakkaspäiviä toivottelee Jaana Nissilä Unitakselta!
... LisääVähemmän

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
MAHTAVAA HIIHTOLOMAA UNITAKSELTA!Pakkaset senkun paukkuu ja sää suosi hiihtäjää, kerrankin!
Jos talven temmellykset alkavat jumittaa tottumatonta niin muista muista huolehtia nesteytyksestä, venyttelystä ja lihasten kuntoa ylläpitävästä treenistä. Uusia lajeja aloittaessa on eritysen hyvä käydä hoidattamassa kehoa hieronnassa, osteopaatilla tai fysioterapeutilla. Kun syntyneet lihaskireydet hoidetaan mahdollisimman nopeasti niin palautuminen on optimaalista ja urheilu saa aikaan sen mitä pitääkin eli kunnon kohenemista. Jos taas uutta treeniä aloittaessa keho alkaa mennä kovin kireäksi, ei palautuminen ja aineenvaihdunta tapahdu parhaalla mahdollisella tavalla ja edistyminen voi olla hidasta tai jopa kuormittaa kehoa väärällä tavalla.Urheillaan ja hoidetaan terveyttä hyvin!
Talvisin terveisin,
Laura Koskinen
ja  Unitaksen tiimi

MAHTAVAA HIIHTOLOMAA UNITAKSELTA!

Pakkaset senkun paukkuu ja sää suosi hiihtäjää, kerrankin!
Jos talven temmellykset alkavat jumittaa tottumatonta niin muista muista huolehtia nesteytyksestä, venyttelystä ja lihasten kuntoa ylläpitävästä treenistä. Uusia lajeja aloittaessa on eritysen hyvä käydä hoidattamassa kehoa hieronnassa, osteopaatilla tai fysioterapeutilla. Kun syntyneet lihaskireydet hoidetaan mahdollisimman nopeasti niin palautuminen on optimaalista ja urheilu saa aikaan sen mitä pitääkin eli kunnon kohenemista. Jos taas uutta treeniä aloittaessa keho alkaa mennä kovin kireäksi, ei palautuminen ja aineenvaihdunta tapahdu parhaalla mahdollisella tavalla ja edistyminen voi olla hidasta tai jopa kuormittaa kehoa väärällä tavalla.

Urheillaan ja hoidetaan terveyttä hyvin!
Talvisin terveisin,
Laura Koskinen
ja Unitaksen tiimi
... LisääVähemmän

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Ystävänpäiväviikon iloksi tipautimme kaikkien hoitolahjakorttimme hinnoista 10 euroa pois.

Tilaa lahjakortti fysioterapiaan, hierontaan tai osteopatiaan puhelimitse numerosta
045 275 8844. Tarjous on voimassa ystävänpäiväviikolla 12.–16.2.

Tervetuloa,
toivottaa Unitaksen tiimi

*********

Fysioterapia:
Jaana Nissilä, Olli Tamminen

Hieronta, CST: Laura Koskinen

Osteopatia:
Markku Korhonen, Anna Nurmio, Eemeli Rauvala
... LisääVähemmän

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
Rakkaalle lahjaksi kepeitä askelia kevääseen!Ystävänpäiväviikon iloksi tipautimme kaikkien hoitolahjakorttimme hinnoista 10 euroa pois.Tilaa lahjakortti fysioterapiaan, hierontaan tai osteopatiaan puhelimitse  numerosta 045 275 8844. Tarjous on voimassa ystävänpäiväviikolla 12.–16.2.Tervetuloa,
toivottaa Unitaksen tiimi*********Fysioterapia:
Jaana Nissilä, Olli TamminenHieronta, CST: Laura KoskinenOsteopatia:
Markku Korhonen, Anna Nurmio, Eemeli RauvalaImage attachment

Rakkaalle lahjaksi kepeitä askelia kevääseen!

Ystävänpäiväviikon iloksi tipautimme kaikkien hoitolahjakorttimme hinnoista 10 euroa pois.

Tilaa lahjakortti fysioterapiaan, hierontaan tai osteopatiaan puhelimitse numerosta 045 275 8844. Tarjous on voimassa ystävänpäiväviikolla 12.–16.2.

Tervetuloa,
toivottaa Unitaksen tiimi

*********

Fysioterapia:
Jaana Nissilä, Olli Tamminen

Hieronta, CST: Laura Koskinen

Osteopatia:
Markku Korhonen, Anna Nurmio, Eemeli Rauvala
... LisääVähemmän

Julkaistu 2 kuukautta sitten

Unitas Terveyspalvelut | Helsinki
VIIKKOJULKAISUOlkapääkipu on yleistä. Olkanivel on liikkuvin kaikista nivelistä. Hyvään liikkuvuuteen vaikuttaa luurakenteiden pieni ja laakea kosketuspinta. Tästä johtuen olkanivel on kuitenkin epävakaa. Olkapään lihakset ovat sen takia hyvin tärkeitä.Olkapääkipu johtuu usein lihasten heikkoudesta tai koordinaatiovaikeuksista. Onneksi molemmat näistä häiriöistä voidaan hoitaa laadukkaan tutkimisen ja spesifien harjoitteiden avulla.Olkapääkivun hoito fysioterapialla on toimivaksi todettu tapa. Näin ollen olkapääkipuja voidaan helpottaa usein ilman leikkaushoitoa. Tule siis vastaanotolle ja selvitetään, mistä sinun olkapääkipusi johtuvat!Olli Tamminen
Fysioterapeutti
Unitas Terveyspalvelut

VIIKKOJULKAISU

Olkapääkipu on yleistä. Olkanivel on liikkuvin kaikista nivelistä. Hyvään liikkuvuuteen vaikuttaa luurakenteiden pieni ja laakea kosketuspinta. Tästä johtuen olkanivel on kuitenkin epävakaa. Olkapään lihakset ovat sen takia hyvin tärkeitä.

Olkapääkipu johtuu usein lihasten heikkoudesta tai koordinaatiovaikeuksista. Onneksi molemmat näistä häiriöistä voidaan hoitaa laadukkaan tutkimisen ja spesifien harjoitteiden avulla.

Olkapääkivun hoito fysioterapialla on toimivaksi todettu tapa. Näin ollen olkapääkipuja voidaan helpottaa usein ilman leikkaushoitoa. Tule siis vastaanotolle ja selvitetään, mistä sinun olkapääkipusi johtuvat!

Olli Tamminen
Fysioterapeutti
Unitas Terveyspalvelut
... LisääVähemmän